2.11.2016

"...täysiverinen puuskupuh, enkä muuksi muutu." - Vai olenko sittenkään niin?

Sain nyt siirrettyä vanhassa blogissani julkaistut muutamat postaukset siirrettyä tälle blogipohjalle ja tuli niitä luettua näin yli vuosi kirjoittamisen jälkeen. (Ja kyllä, minun pitäisi varmaankin olla tekemässä kuolutehtäviä tai kirjoittamassa nanoa, mutta sen sijaan teen tätä.)

Etenkin yksi juttu kaulaliinasta sai minut miettimään. "Voikin tupauskollisuuteni tästä nähdä, olen nimittäin täysiverinen puuskupuh, enkä muuksi muutu." luki tuossa postauksessa heinäkuulta 2015. Nopeasti asiat muuttuvat, kun niiden on aika muuttua...

Jos joku tuolloin olisi sanonut, että vain muutamaa kuuautta myöhemmin minut saataisiin käännytettyä, pettämään tupani, olisin nauranut tuolle päin naamaa (tai no... ainakin hymyillyt ja nauranut sitten pääni sisäisesti...), sillä en olisi uskonut 10 vuoden tupauskollisuuden olevan niin helposti muutettavissa. Syksyllä 2015 se kuitenkin tapahtui, kun minut saatiin (aivan liian helposti) manipuloitua antamaan uskollisuuteni Korpinkynnelle.

Petturuus ei loppunut tuohon vaan seuraavana keväänä päädyin tupani lisäksi pettämään vielä koulunikin. Samainen henkilö, joka oli puhunut minut pettämään tupani, kannusti liittymään Taikakoulu Châteauhon. Ei pelkkä toiseen taikakouluun liittyminen minusta petturia tietenkään tehnyt - mutta lähes kaiken roolipelaamisen sinne siirtäminen... todellakin.

Tuon tupapetturuuden ja koulupetturuuden myötä näin asian, joka olisi pitänyt nähdä jo viisi vuotta sitten. Roolipelaaminen ei ole enää aikoihin ollut aidosti minun juttuni. Ja tänä syksynä se jäi pois elämästäni. Ja näin on kirjoitettu loppuun yksi, yli 10 vuotta sisäänsä pitänyt luku elämästäni. Voin vain vilpittömästi kiittää häntä, joka auttoi minut avaamaan silmäni.

2 kommenttia:

  1. Tupapetturuutta, tai ei, hienoo, et onnistuit avaa silmäs.
    // tosin oon kyl sitä mielt, et ihmisii o vaikee niputtaa vaa yhtee tupaa -heh //

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meistä kaikista voi löytyä kaikkia tupia, kuten sinä ajattelet. Mutta silti jokaisella on se yksi tupa, johon kaikkein eniten kuuluu. Tai ainakin minulla se on puuskupuh.

      Ja tuolle tuvalle pitäisi olla uskollinen. Loppuun saakka.

      Poista