30.6.2017

Elämäni allergioiden kanssa

Todettiinko allergiani ihan pienenä vai missä vaiheessa elämää?
Pienenä minulla todettiin vilja-allergia, joka kumminkin kasvaessa katosi. Että kaikki nykyiset allergiat ovat puhjenneet vasta myöhmmässä vaiheessa elämää ja osa saattaa hyvinkin johtua ihan vain siitä, että olen ehtinyt aika hyvin suolistoni tuhoamaan, ennen kuin ehdin ruokien voivan olla syyllisiä suolisto-ongelmiini.

Välittömät oireet aiheuttavat aineet ovat helppo tunnistaa. Maito ja kananmunat taas, jotka aiheuttavat ainoastaan vatsakipuja, pahojakin sellaisia, eivät olleet niin helppo. ne tajuttiin vasta, kun olin puoli vuotta vegaanilla ruokavaliolla, joka vatsasta tuntui paljon paremmalta kuin mikään aikaisemmin ja sen jälkeen palanneet tuskat.

 Oireet
Minulla oireita on hieman ladasta laitaan. Maito, kananmuna ja venhä aiheuttavat aivan jäätävää vatsakivua, niitä ei todellakaan kannata syödä muuta kuin äärimmäiseen nälkään, sillä ei se suolistollekaan voi olla hyväksi. Sitten on perinteisempiä allergiaoireita - kutinaa, punoitusta, hengitysongelmia... joissain hyvin lieviä (niitä voi kohtuullisissa määrin syödä), joissan niin pahoja, että aika pienistä määristä olisi mahdollista sairaalaankin päätyä.

En kumminkaan vielä kertaakaan ole allergisen reaktion takia joutunut sairaalaan, vaikka on välillä lähellä ollutkin, sillä osaan jonkin verran kehoani kuunnella ja tiedän, missä kohdassa pitää lopettaa, jos tahtoo seuraavan päivän nähdä (vaikka en aina olekaan varma, tahdonko sitä nähdä...)

Onko jotkut allergiat kadoneet, lieventyneet tai pahentuneet?
Vauvaiän vilja-allergiahan aikoinaan katosi kokonaan pitkäksi aikaa, mutta nythän se vehnä on takaisin tullut. Ei onneksi muut. Muut ovat lähinnä pahentuneet. Lieviä allergioita on yritetty siedättää ja kyllä minä niitä pieniä määriä syönkin, vaikka suurimmassa osassa se onkin vain pahentanut. Ja joidenkin allergioiden siedättämisen yrittäminen on saanut ne vain pahentumaan paljon sekä saanut aikaan oireita sellaisissa aineissa, joille en aikaisemmin ole allerginen ollut.

Unohdanko allergiani joskus ja syönkö jotain sopimatonta?
Jos niitä pitää lähteä listaamaan, niin voit olla varma, että jotain listasta unohtuu. Mutta jos saan eteeni jotain allergian aiheuttavaa, niin kyllä minä sen tunnistan, ulkonäöstä tai nimestä (jos se on vain ainesosana tuotteessa).

Ja sopimattoman syöminen... Sen teen lähinnä tarkoituksella. (ANTEEKSI!) Tiedän, ettei se ole minulle hyväksi, mutta ei se tapakaan. Ainakaan yhdestä kerrasta. Siedätyshoitoa?

Kuinka olen oppinut elämään niiden kanssa?
Kun on pakko, niin sitä vain sopeutuu elämään asioiden kanssa. Jotkut menettävät käsiä ja jalkoja, minä olen siitä onnekas, että menetän vain osan ruoasta. Ja mahdollisesti suolistoni ja henkeni, jos sorrun väärään ruokaan.

Toki, pitää aina olla tarkka ja kysellä "Mitä tämä sisältää? Entä tuo?", mutta ei se nyt niin vaikea ole totuttautua. Juusto on ehkä vaikein asia, josta olen joutunut luopumaan ja todellakin odotan sitä päivää, kun juustonkorvikkeista tulee oikeasti juuston makuisia ja tuntuisia.

Kuinka kaupassa käyminen sitten sujuu?
Suoraan sanottuna... Kammoan kaupassa käymistä, se on ahdistavaa. En mielelläni kaupassa käy, jos ei pakko ole ja jonkinlainen valmis lista täytyy olla kourassa, että mitä pitää hakee. Seon etenkin vihannes osastolla tärkeää, sillä omenat ja päärynät ovat sellaisia, joiden läheisyydessä en kauhean kauaa kykene aikaani viettämään, vaikken itse söisikään.

Leipäosastolla saa olla hyvin tarkka siitä, mitä leipä sisältää. Samoin valmisruokaosastolla. Okei valmisruoissa ei paljoakaan minulle ole etenkään nyt, kun venhäkin ruokavaliosta pudotettiin. Oikeastaan kaikki, missä on enemmän kuin yhtä ainesosaa, täytyy lukea huolella läki ja selvittää E-kodit, sillä niidenkin taakse välillä joitain ikäviä yllätyksiä piiloutuu.

Ihmisten reaktioita allergioihini
Perheeni on hyvä malliesimerkki huonosta reaktiosta. He eivät usko oireisiini, "se on vain huomionhakuisuutta", jos voin huonosti. Mutta sitten, jos itse itselleni hankin jotain itselleni sopivaa ruokaa, voin olla melko varma, etten sitä enää seuraavana aamuna löydä, jos se ei ole jotain aivan hirveän makuista.

Muut ihmiset tuttavapiirissäni ovat ottaneet paljon tai vielä enemmän hyvin huomioon allergiani ja eräät ovat turhankin huolissaan siitä, mitä suuhuni pistän ja epäilevät vaikka sanon sen sopivan (ainakin joissain määrin).

Ravintoloissa on usein jotain ongelmaa. Viimeksi, kun ravintolassa kävin, oltiin sinne etukäteen minun ongelmalistani annettu, että voisivat minulle jotakin tehdä. Mutta kumminkin tulivat eräässä vaiheessa kysymään, että sopiiko venhän tärkkelys, kun eivät olleet sitä tajunneet tarkistaa, sisältääkö heidän tavaransa. Noh, sillä kertaa sain vähän köyhemmän aterian sitten. Ei ole ensimmäinen kerta. Eräässä tutussa paikassa minut kumminkin tunnetaan ja he tietävät heti, kuinka minun ateriani tulee tehdä. Plussaa heille!

Ja aina on niitä, jotka esittävät tuhat ja sata kysymystä, joihin yritän vastata, vaikken oikeasti osaa. Sekä niitä, jotka eivät usko sen niin vakavaa olevan, vaikka jollekin vähän altistuisin / unohtavat osan allergioistani (en syytä, teen sitä itsekin) / eivät vain välitä.

Onko sinulla vielä kysymyksiä, joihin et tässä vastauksia saanut? Kysy rohkeasti!

3 kommenttia:

  1. Tosi hyvä ja kattava tietopaketti allergioista! Osaat kirjoittaa tosi hyvin! :)

    VastaaPoista
  2. Samaa kohtaan itse vaikka voin tiivistää ruoka-aine allergiat viiteen kohtaan. Yksi niistä on kyl kananmuna joka tuntuu ihmisille olevan hankalin ymmärtää, koska vain pienet lapset voi olla. Onks sulta otettu verestä allergia testejä? Niistä saattaa löytyy yllätyksiä niinkuin mulle toi kananmuna. Tai onko miten sulla tutkittu allergioita?

    VastaaPoista